Silloin kun treeni kulkee ja siihen liittyvät asiat on otettu huomioon, ei kehitykselle ole muita esteitä kuin loukkaantumiset ja motivaation puute!
Huonoja reenikausia kun taas tarkastelee jälkeen päin, on helppo löytää niistä yhtäläisyyksiä.
*se viimeinen toisto/sarja jää tekemättä
*tunti tai kaksi liian vähän unta
*huonolla tankkauksella reeneihin
*palauttavat harjoitukset/venyttely jää välistä
*lisäravinteet huonoilla kantimilla
*tavoite hukassa
Toi on meikäläisen lista, joka toistuu lähes aina "huonolla jaksolla". Noihan on ihan perusjuttuja, mutta kun niistä alkaa lipsumaan ja pahimmillaan laistaa kaikkia samaan aikaan, ei sillä harjoittelullakaan kauhean hyvää pohjaa ole.
On se vaan meikäläisenkin myönnettävä, ettei pelkällä tsäkällä huippukuntoon päästä.
Viime maanantaina otin penkissä taas tuntumaa isompiin rautoihin. Olipa niin isot, että tais olla jopa omat enkat. Lankkupenkki 4" 200kg x 4 x 2 ja 210kg x 4. Olkapää tuntu kestävän hyvin ja rauta liikku kohtuu ripeästi. Ranteet tosin piti pientä rutinaa, joten lienee syytä pakkailla niitä järeemmin.
Nopeusvoimareenit on tehny hyvää, niin penkkiin, kun kyykkyynkin.
Harjottelu on ollut edelleen sitä karsitumpaa, eli pääliikkeet kunnolla ja "vaan" pari apuliikettä.
Olkapäitä tosin oon kuntouttanut/vahvistanut loputtomilla vipunostosarjoilla ja ajoittain venyttelyllä.
Pystäriäkin vois taas ottaa välillä ohjelmaan.
Palaillaan=)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti